Mieheni avustamana ja se tuntuu hyvältä, että on paikka missä voi nämä asiat kirjoittaa ja laittaa ylös kuvineen päivineen aivan niin kuin itse tuntee ja haluaa. Ja voi täällä puhua ja vaikka purkautukin täällä välillä.

Sillä on se sen verran suuri asia, jos terveys menee että siitä olis hyvä jos vois puhua. Eihän sitä voi saada apuakaan, jos ei uskalla etsiä sitä kysellä. Oikeastaan opetettiin olemaan aina vaan hlijaa. Olis se hyvä sekin ja tarpeellinen taito, että osais aukasta suun, silloin kun se on tarpeellista.

Onneksi tämä nuorempi polvi osaa käydä avointa keskustelua sellaisista asioistakin mitkä ennen tuntui olevan sellaisia, että voitiin sanoa jopa että ihmiset pitää hullluna jos puhuu…